Saariselältä muutimme Rovaniemelle. Siellä asuimme kirkon ja joen välissä, olevalla alueella. Aluksi asuimme kerrostalossa ja sieltä teimme lyhyimmän muuton, johon olen osallistunut. Muutimme viereisellä tontilla olevaan vanhaan puutaloon, jonka ensimmäisessä kerroksessa asui omistajaperhe Salot. Heillä on minun ikäiseni tyttö Laura, jonka kanssa olimme samalla luokalla. Rovaniemeltä teimme paljon kalastusretkiä. Olli Salo kiersi ympäri pohjoista ottamassa vesinäytteitä ja oli innokas erämies. Yksi eksoottisimmista muistoista liittyy inarinjärvelle, jossa olimme syksyllä noin viikon telttailemassa ja kalastamassa. Aamupesu hoidettiin lähes jääkylmässä järvivedessä.
Rovaniemeltä muutin vajaaksi kesäksi Mikkeliin, mutta vietin suurimman osan ajastani vaarilla Imatralla. Äitini liikkui sen vuoden kolmen eri kaupungin välillä ja siksi asuimme lyhyitä pätkiä kahdessa eri kaupungissa. Imatralla kävin yhden vuoden koulua, juuri remontoidussa linnalan ala-asteessa. Luokalla oli kolme Anttia ja ensimmäiset päivät menivät lempinimiä keksiessä. Muistan hyvin myös englannin opettajani, joka sai minut innostumaan uudesta kielestä. Olin aloittanut pitkän saksan Rovaniemellä, mutta en pystynyt jatkamaan sitä Imatralla.
Imatralta ja vaarilta voisi kirjoittaa kokonaan oman tarinan. Vaarilla, Sirpalla ja enollani on ollut erittäin tärkeä rooli lapsuudessani. Ehkä kirjoittelen siitä erillisen tarinan?
Imatralta muutimme takaisin Lahteen. Tällä kertaa pidemmäksi ajaksi. Aloitin viidennen luokan lotilan ala-asteella. Musiikkiluokille olin liian vanha. Muistan, että neljännellä minua yritettiin työntää poikakuoroon, joten olin varmaan ihan tyytyväinen siitä, etten joutunut musiikkiluokille. Imatralla aloittamani Karate ja itsepuolustuslajit kiinnostivat enemmän. Lahdessa vietin paljon aikaa kummitätini pojan Kingsleyn kanssa. Ystävyytemme on jatkunut sen jälkeen erittäin tiiviinä.
Lotilasta siirryin Tiirismaalle ja jossain välissä äitini ehti tavata myös pikkuveljieni isän, Arto Virtasen. Erityisen hyvin muistan yhteiset korttipeli-illat, joissa jouduin toimimaan diplomaattina kahden aikuisen välillä, jotka eivät kumpikaan osanneet hävitä pelissä. Lotilan aikoihin kummitätini Annen dopermanni, Sara löysi kaupunginsairaalan pusikosta kylmissään olevan kissan. Valkoinen töpöhäntä päätyi lopulta meille asumaan ja sai nimet Töpö-Max-Pumpuli.
Paavolasta muutimme äidin ja Arton kanssa Kytölään. Viihtyisän paritalon toisella puolella asustelivat Kaunomäet, joilla oli Kingsleyn ikäinen poika. Muihin kylän nuoriin en ikinä oikein ehtinyt tutustua. Kaverit oli keskustasta tai ympäri Lahtea. Samoihin aikoihin aloin pyöriä bassotunneilla ja Puolenkuun Peleissä. Musiikkiharrastus kesti muutaman vuoden. Pari keikkaa ehdittiin heittää, mutta lopulta heitin viuluni nurkkaan ja keskityin täysin peliharrastukseeni. Pelit, kaikki eri muodot ovat olleet yksi tärkeimmistä harrastuksistani koko elämäni ajan. Toinen ovat itsepuolustuslajit, joista olen harrastanut painia, Karatea, Shootoa, Capoeiraa, nyrkkeilyä ja Defendoa. Nykyään teen kungfun, joogan ja taijin ominaisuuksia sisältävää venyttelysarjaa. Capoeiran voisin aloittaa uudelleen, jos vaan paikat kestää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti